Yhteinen ateria on sijoitus perheen hyvinvointiin

Meillä syödään joka ilta päivällinen yhdessä perheen kesken. Olen tämän asian suhteen lähes natsi: päivällisen kanssa samaan aikaan pöytään ei kuulu tv, ipad, puhelin tai edes piirustusvihko. Miksikö? Syy tähän on hyvin yksinkertainen. Haluan olla perillä mitä perheenjäsenilleni kuuluu.

Älä käsitä väärin, totta kai tiedän mitä perheenjäsenilleni kuuluu, mutta haluan kerran päivässä istua hetken verran rauhassa ja kuulla jotain jokaisen päivästä.

Olkoot se haastava juttu työpaikalla tai kiukku päiväkodissa. Keskustelujen ei tarvitse olla syvällisiä, vaan ihan tavallisia arjen asioita. On tärkeää,  että jokainen perheenjäsen tulee huomioitua kysymällä, miten sinun päiväsi on mennyt.

Olen lukenut useammankin artikkelin siitä, kuinka moni varsinkin ikääntyvä ihminen kokee yksinäisyyttä. Moni havahtuu siihen, että kukaan ei ole kysynyt  kuulumisia moneen viikkoon. Pankkivirkailija tai kaupan kassa saattaa olla niitä ainoita sosiaalisia kontakteja. En väitä, että yhdessä syöminen estäisi vanhuuden yksinäisyyden, mutta ainakin jokainen perheenjäsen tulee huomioiduksi ruuhkavuosien keskellä.

Päivällishetki on monesti se ainut hetki minulle ja aviomiehelleni, kun voimme jutella myös muusta kuin lasten asioista. Se on hetki, jolloin käymme päivän kohokohdat läpi tai pallottelemme toisen ammatillista haastetta. Jos pöydissä selataan älylaitteita tai jokainen syö omassa sopessaan, niin helposti arki vierähtää niin, ettei toisten perheenjäsenten sielunmaisemasta tiedä kohta mitään ja muutaman vuoden päästä huomaat, että hitto, mistä mä edes tuon puolison kanssa juttelen! Tämä ei perustu mihinkään faktaan, mutta uskallan väittää, että jos söisimme enemmän yhdessä, avioeroja olisi vähemmän!

Ymmärrän myös, että minulla on pienet lapset, joiden kanssa yhteinen ateria päivittäin on helppo saada onnistumaan, tilanne voi olla toinen isompien lasten kanssa, joita harrastukset ja kaverit vievät ja heillä alkaa olla arjessa yhtä lailla aikatauluja kuin meitä aikuisillakin. Toisaalta juuri tässä korostuu se, että yhteiseen aikaan on sijoitettava.  Jos yhteiseen pöytään yritetään istua edes muutaman kerran viikossa, uskon että se on perheen dynamiikan kannalta erittäin järkevä sijoitus.

Syödään siis yhdessä!

Vappu,

Yksi Ruokaboksin perustajista